ilman siipiä ei voi lentää

Siksi minä yritän epätoivoisesti kasvattaa ne. Tahdon olla pieni, se jonka kuka tahansa voi nostaa ilmaan ja se, jonka siroutta ja pienuutta ihaillaan tai kauhistellaan. Haluan, että Sulka sanoo olevansa minusta huolissaan, eikä että olen liian suuri ja levinnyt. En halua, että Sulka puristelee pohkeitani nauraen, haluan, ettei ole muuta puristettavaa kuin luut. Ja haluan kasvattaa tuhannet haavat sisälläni umpeen, vaikka tiedän, että tämä kaikki vain tulehduttaa niitä. En vain tahdo uskoa siihen ja väitän etten usko, sillä tämä on minun pieni turvasatamani, asia johon paeta varjoja, se on oma pieni, rakas lapseni jota ruokin ja joka kasvaa hitaasti mutta varmasti.